Kyyn rauhoittaminen muualla kuin pihapiirissä

Uutiset

07.04.2017 20:07

Myyttejä kyyn myrkystä

”Poikasten myrkkyrauhanen tyhjentyy joka puraisulla.” ”Aikuinen kyy käyttää vain pienen määrän...
29.09.2016 10:02

Ympäristönsuojelu huolissaan: Levittääkö joku vieraita sammakkolajeja luontoon Turun seudulla?

Turun seudulla on lähivuosina havaittu useampia vieraita sammakko- ja matelijalajeja. Esimerkiksi...
04.09.2016 07:58

Poliisi tutkii luonnonsuojelurikosta – kuka tappaa ja paloittelee matelijoita Haminassa?

Poliisi tutkii luonnonsuojelurikosta – kuka tappaa ja paloittelee matelijoita...
12.07.2016 22:16

Ihmisen eriarvoinen ajattelutapa elämään eri eläinlajien kohdalla

Käärmepäivän 16.7 lähestyessä ollaanhan tarkkaavaisia siellä liikenteessä eikä ajeta sillä autolla...
01.07.2016 20:22

Kansainvälinen Käärmepäivä

Heinäkuussa 16 päivä vietetään jälleen Kansainvälistä...
24.06.2016 20:14

Hyvää ja Rauhallista Juhannusta!

Rauhallista ja mukavaa Juhannusta kaikille!
02.02.2016 17:44

Kosteaa Maailman Kosteikkopäivää 2.2.2016!

Kosteaa ja mukavaa Maailman Kosteikkopäivää eli World Wetlands Day! Itämeren tiedämme kaikki, mutta...
02.02.2016 17:38

World Serpent Day 1.2.2016

Juhlia voi monesta asiasta joten, keväisenä helmikuun 1. päivänä juhlittiin käärmeen päivää, joka...
17.01.2016 11:38

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuonna 2016 kyyn suojeluhankkeessa?

Tiedottamisen laajentaminen kyyn ja yleensä matelijoiden tai sammakkoeläinten hyödystä...
09.01.2016 15:11

Kiitos kaikille kyyn rauhoitushankkeeseen osallistuneille!

Uusi vuosi ja uudet kujeet! Tänään armon 9. tammikuuta 2016 saamme päätökseen kansalaisaloitteen...

Mikäli kyitä on pihassa ja niiden siirto mietityttää 

 
Kirjoitan tähän koostetusti tämän sivuston ohjeistuksia ja neuvoja sekä myös turhia konsteja käärmeiden karkottamiseksi, mikäli se ylipäänsä on tarpeen.
 
Lisäksi kannattaa seurata ajankohtaisia tapahtumia täällä www.facebook.com/kyynsuojelu
 
Timo Paasikunnas
Kyyn suojeluhanke
 

Karkottimien toiminta

Käärmekarkottimia mainostetaan helpoksi tavaksi karkottaa myyrät ja käärmeet, karkottimet ovat siis näitä maahan painettavia sauvoja. Ikävä kyllä hienoista mainospuheista huolimatta käärmekarkottimien, samalla myyräkarkottimiksi mainostettujen ultraääni- ja/tai impulssitekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Näitä erilaisia tapoja karkottaa tai pitää matelijat pois pihasta on selvitetty laajalti eri maissa ja viimeksi keskustelin Etelä-Afrikkalaisen kollegan kanssa joka on päätynyt afrikkalaisten käärmelajien kanssa samaan karuun lopputulokseen karkottimista – niistä ei ole hyötyä.

Laitteiden mainostetaan kattavan alueen aina 625 neliömetristä 1500 neliömetrin kokoiselle tontille, joka on aivan varmasti mahdotonta. Kukin voi miettiä, voiko neljällä paristolla toimivan laitteen naksutuksen tai ultraäänen kattaa tuon kokoisen tontin alueen? Ei mitenkään.

Laitteiden ultraäänen ylivoimaisuus myös himmenee siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz.

Laitteiden ”hyvä” toimivuus, joidenkin käyttäjien osalta kuultuna, johtuu ilmastollisista vaikutuksista ja vuodenaikaisvaihteluun liittyvistä käärmeiden liikkuvuuden vaihteluista. Laite on esimerkiksi asennettu pihaan siinä vaiheessa, kun on alkanut viileämpi kesäjakso tai käärmeiden kevätliikkuminen talvipesältä kesäalueille on ohittunut. Luonnollisesti laite tuntuu tällöin toimivan, vaikkei pihoissa olisi ilman sitäkään käärmeitä. Leikkisästi sanoen, jos sen painaa hankeen tammikuussa, näkyykö käärmeitä? Toimiiko se silloin siis?

Laitteiden merkkejä en erittele tässä tekstissäni. Kaikki tiedossani olevat mallit hyödyntävät samanlaista tekniikkaa joten käytännössä testaamieni mallien tulokset puhuvat puolestaan kaikkien myytävien samankaltaisten mallien osalta.

Testi

Rakensin testissäni 100 neliömetrin avoaitauksen johon asensin käärmekarkottimia. Pidän terraarioissani erilaisia matelijoita, joita ”ulkoilutin” aitauksessa testatakseni karkottimen toimintaa mahdollisimman laajalti. Sanottakoon että ”eksoottiset” lisko- tai käärmelajit eivät reagoineet karkottimeen testiaitauksessa. Ei myöskään kotimaiset. Aitauksessa testattiin tietenkin myös kyytä ja laitteiden ollessa aivan uusilla paristoilla toiminnassa, kyyt eivät edes huomanneet niitä. 

Pidin myös karkottimia päällä alueella pihassani missä ei ollut aitausta. Joenvarren ansiosta pihassa on runsaasti rantakäärmeitä ja karkottimien ollessa jälleen toiminnassa, luonnonvarainen rantakäärme nousi joenpenkalta ja kulki rauhallisesti karkottimien ohitse ylemmäksi pihan suuntaan.

Laitteista sanottakoon toki se että nämä ovat kyllä turvallisia käärmeille, koska ne eivät käärmeitä haittaa eivätkä ne edes huomaa niitä. Jyrsijöihin en koettani kohdentanut mutta, loppukesästä kyllä myyrän toiminnan aiheuttamia jälkiä pihassa näkyi, karkottimien tuntumassa jotka olivat toiminnassa.

Toimivat keinot

Yksinkertaiset keinot ovat usein ne parhaat. Pidetään piha siistinä, ei risu- tai lautakasoja jotka houkuttelevat kyiden ravintoa eli pienjyrsijöitä pihaan. Kasvusto matalana, kyy ei mielellään tule avoimelle nurmikolla vaikka näinkin tietenkin voi käydä, jos piha on erityisen rauhallinen.

Pihan aitaaminen on melko äärimmäinen toimenpide ja usein vierekkäin asutetuilla tonteilla kierrättää vaan kyyn naapurin puolelle. Yksittäisillä tonteilla on mahdollista ohjata osittaisilla aitaohjureilla kyyt kulkemaan tontin ohitse keväällä mutta se vaatii yksityiskohtaista suunnittelua ja käärmeiden käyttäytymisen seurannan ja liikkuvuuden juuri kyseisellä alueella.

Kyyn voi myös siirtää pihalta mutta mikäli sitä siirretään kauemmaksi, on tärkeää olla yhteydessä asiantuntijaan ja mieluusti paikalliseen, jottei siirretä eläintä sille sopimattomaan elinympäristöön. Tätä on siis harkittava tarkkaan. Sekin voi ehkäistä kyytä palaamasta ainakaan vähään aikaan pihalle, jos se siirretään kulkusuuntaansa tontin ulkopuolelle. Se kun on menossa johonkin, jolloin sitä autetaan tai oikeammin ohjataan pienen matkaa.

Ehdottomasti kiellettyjä karkotuskeinoja

Ehdottomasti kiellettyjä tapoja ovat dieselin tai polttoöljyn valuttamisen kivikoihin tai tontin ympärille, aivan järjetöntä. Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USA:ssa mm., on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista. Näitä käytettäessä aiheuttaa ympäröivälle luonnolle tarpeetonta haittaa ja syyllistyy varmasti ympäristörikokseen jos dieselillä valelee tonttinsa ympärystä.

Tästä aiemmasta voi jokainen vetää johtopäätöksensä onko laite hyödyllinen? Oma mielipiteeni ja ulkomaisten kollegoideni testattua eri laitteita toteavat saman kuin minä – hyödytön ja rahanhukkaa ajatellen käärmeiden karkottamista.

Pidän ennemminkin riskinä mikäli laitteisiin luotetaan niin paljon että mahdollisia käärmeitä ei enää varota!

 

Usein kyitä havaitaan pihassa juurikin keväällä tai alkukesästä, jolloin kyyt siirtyvät talvehtimispaikoiltaan kesäalueille. Joissain tapauksissa kesämökin tai kodin piha on osunut tälle kulkureitille. Aiemminkin mainittiin että kyy on myrkyllinen käärme ja saattaa aiheuttaa vaaraa ympäröiville ihmisille tai kotieläimille. Aloitteessakin mainitaan että jatkossa rauhoituksesta huolimatta, kyy on mahdollista siirtää tai muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös tappaa, mikäli se tavataan asuintilalla. Pihapiirissä ihmisten ja kotieläinten on voitava liikkua ja oleilla vaaratta, ja pihapiirien poissulkeminen rauhoituksesta antaa myös kyylle elintilaa.

Kyy ei viihdy, ainakaan pitkään avoimella pihamaalla joten ainakin lauta-, romu- tai risukasat on hyvä pitää pois oleskelluimmalta alueelta. Tämä myös vähentää pienjyrsijöille sopivia elinpaikkoja, joista kyy on kiinnostunut.

Kyytä siirrettäessä ja jos siirtoon halutaan ryhtyä, on tiedettävä tarkalleen mitä tehdä. Pyydystäminen, vapauttaminen ja viimeisessä kädessä, tappaminen on tehtävä eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kyyn voi nostaa ämpäriin vaikkapa haravalla tai perhoshaavilla, jollaisella mm. Ulos luontoon – ohjelman Käärmeen kosketus -jaksossa, toimittajat Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen opettamallani tavalla siirsivät eräästä pihasta kyitä pois. Tämä jakso on nähtävissä YLE Areenalla.

On tiedettävä hyvin kyyn tarpeet mikäli sitä siirretään kauemmaksi kiinniottopaikasta jotta sillä on siellä kelvolliset elinolot. Tästä onkin ennen operaatiota hyvä keskustella ensisijaisesti paikallisen asiantuntijan kanssa, mikäli sellainen tiedetään. Mikäli havaitaan että kyy on menossa johonkin suuntaan, kannattaa lähisijoituksella siirtää se siihen suuntaan vain tontin ulkopuolelle. Tällöin se pääsee jatkamaan matkaansa haluttuun suuntaansa, eikä tuskin enää sinä keväänä häiritse. On mahdollista myös erilaisilla aitajärjestelyillä ohjata kyitä ohi pihamaan mutta, ne vaativat aina paikalla käyntiä jotta käärmeen käytös ja liikehdintä tiedetään ja menetelmä toimii.

 
Skannaus Herpetomania-lehden kirjoituksestani, mikäli kyyn siirtoa harkitaan...
 

1. Ensi sijassa pyri hätistämään kyy piha-alueelta pois, sillä häirittynä se ei ehkä palaa enää. 

 

2. ÄLÄ KOSKE PALJAIN KÄSIN KYYHYN. EI EDES HÄNNÄSTÄ NOSTAMISTA. SE ON MYRKYLLINEN KÄÄRME. Kyy voi purra myös ylöspäin tai taaksepäin ja hännästä roikottaessa käärmeen häntänikamat voivat vaurioitua. Nuori käärme voi myös hännästä nostettaessa pyörähtää ylöspäin ja purra sormiin. 

 

3. Pihatyökaluilla kuten haravalla ja lapiolla voit nostaa kyyn ja siirtää sen lyhyen matkaa. Erinomainen apuväline on syväpussinen perhoshaavi, jonka pohjalta kyy ei pääse ylös. On toki varottava ettei kyy pure haavikankaan läpi. Sen voit nostaa myös kannelliseen ämpäriin ja siirtää sen kauemmas tontilta. Mikäli se siirretään kauemmas, on pidettävä huoli että sillä on siellä elinkelpoinen alue eikä se ole muiden ihmisten alueella. Tähän alueen arviontiin yleensä tarvitaan paikallisten luontoihmisten apua.  

 

4. Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen Ulos luontoon: Käärmeen kosketus -jaksossa harjoittelevat ja myös suorittavat onnistuneen kyyn siirron eräällä pihamaalla, kohdasta 16:40 min areena.yle.fi/1-1993843 Useimmiten kyy on läpikulkumatkalla tonttisi poikki eli se on siirtymässä talvehtimispaikaltaan kesäalueilleen, usein kosteammille alueilla kevään kuivilta ja kuumilta kalliorinteiltä. Mahdollisesti kyyn näkeminen on siis vain väliaikainen tilanne, eikä ehkä vaadi sen kummemmin toimenpiteitä. 

 

Vielä ote aloitteenkin tekstistä: Toisin sanoen pihapiirissä kyyn rauhoituksesta poiketaan säätämällä, että pihapiirissä tavattavan kyyn saa ensi sijassa siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole, myös tappaa. Kyytä ei kuitenkaan olisi ensijaisesti tapettava, vaan ensi sijassa se olisi siirrettävä, mikäli se on mahdollista ilman, että sille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä eikä siirtämisestä aiheudu vaaraa muulle ympäristölle. Luonnollisesti pyydystäminen, vapauttaminen ja tappaminen on suoritettava eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

 

Olen kuullut ehdottomasti kiellettyjä tapoja joista yksi on dieselin tai polttoöljyn valuttaminen kivikoihin tai tontin ympärille.

Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USAssa, aine on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista joten kemikaalit siis pois karkotuksista.

Kissanhiekka tai yleensä eläinten ulosteet eivät myöskään toimi. Myöskään suoranaisesti kissa itse ei toimi, olen törmännyt tapauksiin joissa kissa on jopa tuonut elävän kyyn taloon sisään. Kissa aiheuttaa luonnolle yleensäkin haittaa joten kyyn karkottimena sitä ei kannata pitää vapaana. On mainittu myös että kissa pitää myyrät ja hiiret pois, jolloin kyyllä ei ole ravintoa pihassa mutta varmempi myyrien karkotuskeino on pitää pihapiiri siinä kunnossa, etteivät myyrät siinä viihdy.

Etikka tai valkosipuli, etikkaa esimerkiksi pitäisi olla käytännössä puro tontin ympärillä ja silloin se olisi haitallista jo muullekin luonnolle. Näitä hajusteita on hyvin vaikea kohdentaa niin että niitä olisi riittävästi ja että ne olisivat kyyn kulkureitillä.

Tuhkan ylitse käärmeet kulkevat, oli se sitten kuivaa tai märkää. Olen käynyt eräässä pihassa hakemassa marjapensaan alta rantakäärmeen, joka oli sinne mennyt useamman tuhkapolun ylitse. Aiemminkin tuhkasta huolimatta, pihassa oli rantakäärmeet omistajan mukaan liikkunut.

Käärme karkottimien, samalla myyrä karkottimiksi mainostettujen ultraääni ja impulssi tekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Yksinkertaisesti jo siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz. Testasin useampaa laitetta useammalla matelijalajilla kokeellisessa 100 neliömetrin avonaisessa ulkoaitauksessa. Myös avoimella pihallani rantakäärme kulki karkottimien vierestä, pihan poikki.

Siili kyyn karkottajana on hieman samanlainen myytti kuin muurahaiset. Siili on aikoinaan kuvattu piirroksena tai valokuvana koulukirjoissa syömässä kyytä. Olen myös saanut muutamalta kansalaiselta nähtäväksi "todistusaineistoa" jossa siili syö kyyn poikasta - ne ovat olleet loppujen lopuksi isoja punertavia kastematoja mitä siilit on kuvissa popsineet. Siilillähän on osittainen vastustuskyky kyyn myrkkyä vastaan mutta useimmiten sen piikit suojaavat mekaanisesti puremalta. Siiliä on myös omalla asuinalueellani ja niin on kyllä rantakäärmeitäkin paljon, kyytä ja rantakäärmettähän ne eivät erottelisi.

Muurahaisista, itse olen seurannut kyyn pesiä kuusenjuurakon kulmalla, missä toisella puolella on iso kekomuurahaispesä. Muurahaisten tuhoamiskyvyn myytti on todennäköisesti tullut siitä kun ennen vanhaan tapetut kyyt heitettiin muurahaispesään, missä sitten toiset ihmiset näkivät paljaaksi kalutun kyyn ja olettivat että olipa muurahaiset tehokkaita kyyn tappajia.

Ja sitten. Kyyn elävältä polttaminen ja tuhkien tontin ympärille ripottelu ei toimi! Ei myöskään elävän kyyn seinään naulaaminen ja sen siinä elävältä nylkeminen. Myös kyyn puuhun hirttämistä suositaan. Siis vielä vuonna 2017 Suomessa tällaista tehdään! Noitavainon ja eläinrääkkäämisen aika on ohitse hyvät ihmiset!

 
 

Kevät on täällä!! 

Vaikka se kevät ei vielä kyiden näkymisellä täällä Itä-Uudellamaalla ihan näkynytkään! Kyitä on havaittu jo Suomessa etelämmässä ja läntisemmässä Suomessa, joten jonkun päivän jälkeen niitä siis täälläkin havaitaan ja laskennat pääsee alkuun taas tälle vuodelle.
 
Hyvää kevättä ja kauniita ulkoiluilmoja kaikille!! 
 

HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA 2017!

 

Jatketaan ponnistelujamme kaikkien käärmeiden, yleensäkin matelijoiden ja sammakkoeläinten sekä niiden elinympäristöjen suojelun osalta ja tietenkin kyyn suojelun puolesta tulevanakin vuonna.

Katsotaan uuteen vuoteen positiivisin sekä avoimin mielin kuten kuvan rantakäärme.

Kiitos teille, siis ihan kaikille jotka olette olleet mukana kannustamassa ja motivoimassa suojeluhanketta!

Jouluterveisin
Timo Paasikunnas
#snakesneedlovetoo

 

 

KESKEINEN SISÄLTÖ

Kansalaisaloitteessa esitetään eduskunnalle kyyn rauhoittamista siten, että rauhoitus ei kuitenkaan koskisi pihapiiriä. Pihapiirissä kyy myrkyllisenä käärmeenä saattaa aiheuttaa vaaraa pihapiirin ihmisille tai kotieläimille. Kyyn tilanne Suomessa on kuitenkin siinä määrin vaarantunut, että suojelu muualla kuin pihapiirissä on tarpeen.

 

Kansalaisaloite.fi -palvelussa voit käydä kannattamassa aloitetta 

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1355

 

Kannatusilmoituksia on alettu keräämään torstaina 9.7! 

 

PERUSTELUT

Kyyn - ainoan myrkyllisen käärmelajimme - rauhoitusta on esitelty eduskunnalle useasti. Ensimmäisen kerran asiaa tuotiin maa- ja metsätalousministeri Tähkämaalle vuonna 1981, tuloksetta. Tämän jälkeen on eduskunnalle jätetty useita yksittäisiä lakialoitteita. Näistä vakavimmin otettava oli kansanedustaja Pentti Tiusasen (vas.) lakialoite 77/2010 vp. Tämä lakialoite herätti runsaasti keskustelua suullisella kyselytunnilla ja täysistunnolla 194/2010 ollen hyvä esitys kyyn rauhoittamiselle. Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt. 

Kyy on ainoa Suomen myrkyllinen käärmelaji, ja myrkyllisyys on johtanut suoranaiseen vainoon. Kyykannat ovat taantuneet kaikkialla. Lisäksi on huomattava, että vainon lisäksi lisääntynyt maankäyttö kaventaa kyyn elintilaa ja selviytymismahdollisuuksia. Myös liikenteen sekä tieverkoston laajeneminen vaikuttaa kyykantojen vähenemiseen. 

Kyy myrkyllisenä lajina pelottaa ja sitä on syytäkin varoa. Kyyn purema vaatii aina asiantuntevaa sairaanhoitoa. Kyy ei kuitenkaan koskaan hakeudu tilanteisiin, joissa se purisi ihmistä tai kotieläintä suunnitelmallisesti vaan purematilanteet tulevat satunnaisissa kohtaamisissa. Puolustautumistilanteessa purressaan kyy käyttää joko vähän tai ei lainkaan myrkkyä: käärmeen tarkoitus on ainoastaan puolustautua ja ajaa uhkaaja pois. Sen sijaan saalistustilanteessa kyy käyttää myrkkyään tehokkaammin. Kyy ei kuitenkaan saalista ihmisiä tai kotieläimiä, vaan sen luonnolliseen ravintoon kuuluvat pääasiassa pienjyrsijät sekä vähemmässä määrin sisiliskot, sammakot ja linnunpoikaset. 

Kyyn puremia Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50–150 ihmiselle. Kuolemantapaus on Tilastokeskuksen tietojen mukaan aiheutunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984. Koirien kohdalla purematapauksissa kuolleisuus on suurempi, sillä purema kohdistuu usein koiran kuonon alueelle. Tutkimusten nojalla kuolleisuusprosentti on kuitenkin alle 4 % kaikista koiriin kohdistuneista puremista. Suurempien kotieläinten, kuten hevosen osalta on Helsingin yliopistollinen Hevossairaala ilmoittanut purematapauksia sattuvan 0-2 vuosittain. Purematapauksien määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain, pääasiallisesti sääolosuhteisiin liittyen. Viileä ja kostea sää vähentää mahdollisuuksia ihmisen ja kyyn kohtaamiselle, sillä näissä oloissa kumpikin laji liikkuu vähemmän. 

Hirvikolari, ampiaisten pistot tai punkkien levittämät sairaudet ovat huomattavasti merkittävämpiä haitan aiheuttajia kuin kyyn puremat. Tiedelehden artikkelin ”Suomen vaarallisin eläin…” listauksen mukaan ihmisuhreja Suomessa vuosina 2000–2009 aiheuttivat seuraavat eläimet: 1. hirvi 76 (uhria), 2. nauta 9, 3. koira 9, 4. ampiainen 7 ja 5. hevonen 6. Kyy ei päässyt listalle lainkaan. 

Edellä mainittujen kyyn vaarallisuuteen liittyvien seikkojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kyyn merkitykseen maa- ja metsätaloudelle aiheutuvien myyrävahinkojen torjunnassa. Kyyt käyttävät ravinnokseen pääasiassa myyriä ja myyrät taas aiheuttavat taimikkotuhoja. 
Kyy voi myös välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen. Puutiaisen toukka voi saada borreliabakteerin tai viruksen pienjyrsijästä jo ensimmäisellä veriaterialla. Pienjyrsijä voi kerralla kantaa arviolta 8-25 punkkia. Koiraskyy syö aktiivisena kautena keskimäärin 6-11 myyrää. Näin kyyn avulla häviää kymmeniä, ellei satoja puutiaisia. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi. 
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on tutkittu kalkkarokäärmeiden vaikutusta puutiaiskantoihin. Metsäkalkkarokäärme voi poistaa elinalueeltaan jopa 2500–4500 puutiaista ja sen on epäilty vaikuttavan merkityksellisesti tautitapausten määrään. 

Edellä mainittujen seikkojen nojalla on syytä harkita kyyn suojelutoimien lisäämistä, jotta kyy ei vaarantuisi maassamme. Näin on viimeaikaisen kehityksen nojalla vaarassa käydä. Huomioon on syytä ottaa myös Euroopan luonnonsuojelusopimus (ns. Bernin sopimus), joka pääsääntöisesti edellyttää muun muassa kaikkien matelijalajien rauhoittamista. Suomi on ratifioinut kyseisen luonnonsuojelusopimuksen vuonna 1986 käyttäen kuitenkin kansallista varaumaa, jolloin sopimusta ei sovelleta liitteessä III olevaan kyyhyn (SopS 29/1986, 2 §). Näin ollen III liitteessä lueteltujen luonnonvaraisten eläinlajien hyödyntämisen sääntelyä, jotta niiden kantoja ei vaarannettaisi, ei sovelleta Suomessa kyyhyn. Tätä varaumaa onkin nyt syytä harkita uudelleen ja sopimuksen johdannosta ilmenevien velvoitteiden - luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön, jolla on esteettistä, tieteellistä, sivistyksellistä, virkistyksellistä, taloudellista ja luontaista arvoa, olisi säilytettävä luovutettaviksi edelleen tuleville sukupolville - mukaisesti tarkistaa kyyn asema ja ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin. 

EHDOTUKSET 

Yllä mainittujen seikkojen nojalla ehdotetaan, että luonnonsuojeluasetuksen liitteeseen 2(a) lisätään kyy kuitenkin pihapiiriä koskevalla poikkeuksella. Kyy on viime kädessä myrkyllinen käärme ja saattaa aiheuttaa vaaraa ympäröiville ihmisille tai kotieläimille. Tästä syystä kyyn rauhoittamiseen on liitettävä erityistilanteita koskeva poikkeussäännös. Käytännön kannalta riittävä ja tarpeellinen poikkeus koskee pihapiiriä. Pihapiirissä ihmisten ja kotieläinten on voitava liikkua ja oleilla vaaratta, ja toisaalta ainoastaan pihapiirien poissulkeminen jättää riittävästi tilaa myös kyylle. 

Ruotsissa vastaavankaltainen säännös on toimiva osa rauhoitussäädöksiä. 
(Artskyddsförordning 2007:845, 10 §: Undantag från fridlysning, Trots förbudet i 6 § får huggorm som påträffas på tomtmark 1. infångas och flyttas, eller 2. dödas, om det inte är möjligt att fånga ormen och det inte finns någon annan lämplig lösning.) 

Kyseessä on siis nimenomaisesti kyytä koskeva poikkeussäännös, jonka mukaan kyyn voi siirtää tai muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös tappaa, mikäli se tavataan asuintilalla. Tarkoituksenmukaista on käyttää kyyn osalta samankaltaista muotoilua. 

Ekologisten ja luonnonsuojelullisten perusteiden nojalla kyy kuuluu yksiselitteisesti rauhoitettavien eläinlajien piiriin, ja rauhoitus on kyykantojen selviämisen kannalta erittäin tärkeää. Kuitenkin yleinen turvallisuus varmistetaan ihmisten ja kotieläinten elinpiirissä säätämällä, että kyyn rauhoitus ei koske pihapiiriä. Toisin sanoen pihapiirissä kyyn rauhoituksesta poiketaan säätämällä, että pihapiirissä tavattavan kyyn saa ensi sijassa siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole, myös tappaa. Kyytä ei kuitenkaan olisi ensijaisesti tapettava, vaan ensi sijassa se olisi siirrettävä, mikäli se on mahdollista ilman, että sille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä eikä siirtämisestä aiheudu vaaraa muulle ympäristölle. Luonnollisesti pyydystäminen, vapauttaminen ja tappaminen on suoritettava eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Pihapiirillä tarkoitettaisiin sellaista aluetta, joka muodostaa yhtenäisen ja ympäristöstään – tavallisesti pihanhoitamisen seurauksena – erottuvan alueen. Pihapiiri käsittää yleensä vain asunnon välittömän lähiympäristön. Näin ollen kyyn rauhoitus olisi voimassa kaikkialla muualla kuin ihmisten tai kotieläinten käyttöön tarkoitettujen rakennusten välittömässä läheisyydessä. 

Kun kyy rauhoitetaan luonnonsuojeluasetuksella, kyytä koskevat luonnonsuojelulain rauhoitussäännökset, jotka estävät yksilöiden pyydystämisen, tappamisen, muunlaisen haltuunottamisen ja häiritsemisen. Näin ollen yksilöitä ei saa pyydystää esimerkiksi myyntiä, kasvatusta tai muutakaan tarkoitusta varten. 

EHDOTETUT MUUTOKSET 

1. Luonnonsuojeluasetuksen liitettä 2 (a) ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: 


Liite 2(a) 
KOKO MAASSA RAUHOITETUT ELÄINLAJIT
 

Matelijat 
kangaskäärme, Coronella austriaca 
rantakäärme, Natrix natrix 
sisilisko, Lacerta vivipara 
vaskitsa, Anguis fragilis 
kyy, Vipera berus

 

2. Luonnonsuojeluasetuksen 18 §:än ehdotetaan lisättäväksi uusi toinen momentti, jonka mukaan: 

“Kyyn rauhoitus ei kuitenkaan koske pihapiiriä. Luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä pihapiirissä tavatun kyyn saa pyydystää ja siirtää välittömästi pois pihapiiristä, ja ellei muuta vaihtoehtoa ole, myös tappaa. “

 

 

Hakusivu

Yhteystiedot

Kyyn rauhoittaminen Suomessa